Aikamatka Kymenlaaksossa, Homo Kymiensis
17. Suuresta nälkävuodesta teollistumiseen

Oolannin eli Krimin sota oli takana ja keisari Aleksanteri II oli julistanut halukkuuttaan kehittää Suomea, kun meidät yllätti paha kato ja suuri nälkävuosi 1867. Keisari vauhditti tässä tilanteessa rautateiden rakentamista, jotta ihmisillä olisi työtä. Ruokaa tuotiin suunnattomat määrät Venäjältä, mutta hirveästi ihmisiä silti uupui.

Skotti James Watt keksi jo sata vuotta sitten käypäisen höyrykoneen, mutta paljon on vettä virrannut Kymessä, ennen kuin se on tänne tullut. Nyt se kuitenkin puksuttaa ihmeeksemme veturina Kausalan uudenuutukaiselle rautatieasemalle. 1830-luvulla Arppe rakennutti ensimmäisen höyrylaivan, Ilmarisen, vetämään uittopuita Puhokselle ja Saimaan vesissä, ja Julin hankki ensimmäisen höyrykoneen Fiskarsiin. On niissä koneissa ihmettelemistä...

Väestö on kasvanut voimakkaasti, kun sodista ei ole juurikaan kärsitty, taudit on saatu suurin ponnistuksin pysymään entistä paremmin kurissa, ja ruokakin on riittänyt nälkävuotta lukuun ottamatta. Väestö tarvitsisi nyt lisää rahatöitä... Kertovatkin, että Pietarin, Turun ja Helsingin – jopa Norjan – raharikkaat ovat huomanneet, että Kymijokivarressa riittää puuta, energiaa ja työvoimaa, eli tänne kannattaisi rakentaa uudenaikaisia höyrykoneita vihreää kultaa vuolemaan.

Suomen säädyt muuten pitivät lahjoitusmaita suurimpana ongelmana ja saivat 1867 budjettiin määrärahat niiden ostamiseen valtiolle talonpoikien lunastettaviksi.

© 2005 Anaheim Finland Oy - Aikamatka Kymenlaaksossa - Elämäpeli Homo Kymiensis